Pitkän matkan treeniin helpotusta ei nyt varsinaisesti tuo vahva taipumukseni saada täysin irrationaalisia jalkakramppeja ja selkävaivoja. Treenin alkuvaiheissa tuo selkä näytti voimansa, kun liian innokkaasti aloitettu uinti veti selän lukkoon ja sitä makseltiin parin viikon ajan. Lihashuollolla lienee siis pointtinsa tätä projektia suorittaessa. Helppoa tämä ei olisi ollut 20-vuotiaana, nyt varmasti ehkä vielä hieman vähemmän.
Jalkakrampit kohdistuvat pitkälti pohkeisiin, joita venyttelen, hieron, ravitsen ja kaikkea sitä, mitä kirjoissa käsketään. Ei auta, kireät ovat ja vähän krampin reunalla eletään tätä kirjoittaessakin. Juoksussa tähän osaa jo hieman valmistautua, mutta uinnissa tuo lienee jopa pienimuotoinen ongelma. Surffauksessa, sukelluksessa ja uinnissa pohkeeni ovat osoittaneet pahimmat puolensa niin monta kertaa, että tuskin päästään helpolla järvivedessäkään. Venyttelyä siis venyttelyn päälle, mutta pahimpaan sietää varautua myös henkisesti.
Lisäaihetta riemuun antaa selkäni. Ilmeisesti myös pohkeiden kireys lähtee selästä, mutta yliliikkuva selkärankani nyt vain ei pysy kasassa ilman kunnon huoltoa. Aivan varmasti kaikkea tähän on myös kokeiltu. Hierontaa, akupunktiota, kylmähoitoa, lämpöhoitoa, sähköhoitoa, ultraäänihoitoa, kinesioteippausta, magneettihoitoa ja tiesmitä. Apua on varmasti tullut, en halua edes tietää, miten pahassa jamassa oltaisiin ilman näitä apukeinoja.
Säännöllisesti käyn aukomassa lukkoja Naprapolilla, jota ilman tästäkään ei tulisi varmasti mitään. Kunnon selkälukko rajoittaa kaikkia liikeratoja todella rajusti ja pahimmaksi tilanne meni tosiaan heti treenin alussa. Selkä pysyy jokseenkin kurissa treeniohjelmaan liitetyllä kuntosalikierroksella, naprapatialla ja lisäksi kuntosalin kuukausimaksuun kuuluu onneksi myös hierontapalvelu.
Yksikään näistä ei toimi ilman toista, joten pientä tasapainoilua asiassa saa harrastaa. Oireet tunnistaa onneksi jo ajoissa ja tavallaan tietää, miten selkä pysyy kuosissa. Ei sekään aina auta, mutta asian kanssa on silti elettävä. Katsotaan, miten tämä treenikausi muuttaa tuota selän toimintaa. Varmasti tästä on asiaan hyötyäkin, mutta yhtä varmasti jossain välissä tulee treenaukseen katkos.
Onneksi vihjeitä ja neuvoa löytyy läheltä ja kaukaa. Venyttely-blogi on suppeahko, mutta jos asiasta ei tiedä mitään, sietää tuokin sivusto tarkistaa. Tämän linkin lopusta löytyy kattavampikin kuvallinen ohjeistus, jos jokin tietty lihas ja sen venytys aiheuttaa ihmetystä. Kärsivällisyys on asiassa koetuksella, mutta olen nyt yrittänyt ottaa treenipäivien tavaksi ainakin 15min venyttelyn. Tuota alussa mainittua selkäongelmaa lukuunottamatta pahimmat krampit ja lukot ovat pysyneet poissa, mutta ei tässä ainakaan venyttelystä voi tinkiä.
Toivottavasti notkeus kasvaa samaa vauhtia kunnon kanssa, muuten tässä käy taas klassisesti ja sadan metrin uinnin jälkeen pitää kellua takaisin lähtöpisteeseen.
Vaikuttais siltä että äkkinäinen treenin lisääminen on myös saanut vaivat pintaan. Treenin alottamiseen liittyy aina se vaara että aloittaa liian kovaa jolloin kroppa ei pysy mukana ja seuraa erilaisia vammoja mitättömistä krampeista rasitusmurtumiin ja muihin vittumaisuuksiin. Järjenkäyttö on helvetin tärkeetä tässä ja sitä on selkeesti käytettykin tekstien perusteella. Kaikki ei tarvii lihashuoltoa, mutta joillekin se on elintärkeää eikä kenellekään ainakaan haitaks. Pari vinkkiä miten noi pohkeet vois saada leikkiin mukaan (tai sit ei): 1) ennen varsinaista treeniä kunnon lämmittelyt ja pohkeiden hieronnat, venyttelyt ja ravistelut 2) ennen ja jälkeen treenin riittävästi ravintoa ja nestettä. Ei tietenkään just puol tuntii ennen, mutta treenin jälkeen tulis heti vetää hiilarit naamariin ja aika harva kaveri juo liikaa.
VastaaPoista