Toukokuun saldo

Toukokuussa homma lähti jo lähes toimimaan. Eka viikko meni toki yskiessä, mutta toukokuun loppupuolen pitkät treenit ja varsinkin yhdistelmätreenit (pyöräily+juoksu) sujuivat jo lähes miellyttävästi. Jalat tuottivat pientä päänvaivaa, mutta nyt olen hieman tutkinut, mistä tuo johtuu. Juoksutreenit ja kengät vaihtoon, sillä pitäisi tulla tuloksia.

Huhtikuuhun verrattuna tämä oli tosin silkkaa juhlaa, mutta vielä voisi skarpata. Tosin kesäkuun loppua kohden sietänee hieman pehmentääkin. Parit kovat treenit tullaan silti vetämään, katsotaan, mihin kaikkeen sitä nyt pystyykään. Mutta jo nyt toukokuu oli täynnä kivoja kohokohtia:

• Fillarissa on kisakumit alla, tästä hyvästä pyöräily oli suosituin laji kertamäärissä mitattuna ja mittariinkin tuli 354km treenikilsoja. Työmatkapyöräilystä palttiarallaa 100km lisää.
• Pisin fillarilenkki ikinä: 113km Turun saariston pikkurengastietä pitkin. En ollut tuotakaan reittiä sitten polkenut aiemmin, mutta voin suositella lämpimästi myös hitaammin suoritettuna.
• Kisamatka uinnissa kellotettiin aikaan 34:30. En voi kuin olla tyytyväinen tuohon vauhtiin ja meno oli lisäksi vielä varsin rentoa.
• Kaiken kaikkiaan treeniliikuin toukokuussa uiden, juosten ja pyöräillen noin 415km.

Kelien parantuessa treenauskin on koko ajan miellyttävämpää. Ihan oikeasti, kuka ääliö meni keksimään talven?

Maaliskuun (surullisen laiska) saldo

Noniin. Maaliskuu oli ja meni ja kaiken kaikkiaan ikävä ei tule. Talvi ei loppunut, motivaatio kokeili pohjakosketusta ja kireät pohkeet saivat mielen mietteliääksi. Kaupan päälle pientä flunssaa siellä täällä ja selitys on valmis; ei tullut liikuttua lähes lainkaan.

Heiaheia kertoo karua kieltä ja tässä maaliskuu lukuina:

• 22 treeniä, yhteensä 12 tuntia (50% vähemmän kuin tammikuussa ja 30% vähemmän kuin helmikuussa)
• Uinti oli suosituin heti sairaspäivien jälkeen, tosin sitäkin tuli mittariin vain 8km
• Täytin 30
• Matkustin noin 4000km junassa, se ei tosin nostata kuin verenpainetta

Jotain hyvää sentään luvassa, eli lumet ovat alkaneet nyt oikeasti väistyä pyörä- ja juoksuteiltä. Lisäbonarina Nishikin ultranopea, pienen linnun painoinen, hiilikuituinen, megahyper, kaksirenkainen Cross Comp -fillari on jo tilattu, enää se pitää hakea ja purkaa muoveistaan. Siitä vasta ilo repeää ja tuosta varmaan suurin osa kevään jutuista tuleekin kertomaan. En siis ole ikinä omistanut pyörää, jolla pitkän matkan kulkeminen voisi ihan oikeasti olla lystiä. Saas nähdä, auttaako tämä siihen.

Vaikka olen toistanut tätä mantraa koko talven, tulee se nyt huhtikuussa materialisoitumaan ihan oikeaksi tekemiseksi: nyt tämä homma vasta alkaa. Koputetaan puuta terveyden puolesta, mutta jo lumien (hidas) lähtö, iltavalaistus luonnonvalolla ja lämpenevät päivät ovat hyvä syy treenata jotain näinkin sairasta varten.  Voi, miten helppoa tämä olisikaan maassa, jossa on lämmintä.

Helmikuun saldo

Helmikuussa homma hieman tökki, kuten tuli täälläkin päristyä. Pohkeet kiristelivät ennätystasolla ja palautuminen ei meinannut onnistua ollenkaan. Tuloksena tästä jouduttiin vähentämään uinteja ja juoksussakin otettiin hieman maltillisemmin. Tosin nyt mukaan tulivat taas ulkojuoksut, mikä oli pääkopalle parasta lääkettä. Vielä, kun tuo lumi sulaisi ja illallakin saisi juosta valoisaan aikaan, niin ollaan lähellä parempaa elämää.

Treenejä piristämään tuli umpihankikävely, mikä olikin parasta treeniä koko talvena. Syke pysyi kiltisti verrattain korkealla, aurinkoisena pakkaspäivänä kävely polvenkorkuisessa hangessa oli todella lystiä ja lisäbonarina tutustuin itselleni täysin uusiin maisemiin. Esim. tämä kuva tuli otettua hankikävelyn loppuvaiheilla. 

Mutta tosiaan: Heiaheia säälimättömästi raportoi pienestä kokonaistreenimäärän laskusta ja lopputuloksena siis:

• 31 treeniä, yht. 18 tuntia
• uintia surulliset 2km, sekin piti vetää pelkkiä käsiä käyttäen
• Cooperin testissä iloiset 3100m. Uusi henk.koht. ennätys

Ei kai tästä voi kuin hieman parantaa. Pohkeiden kireys on hieman helpottanut parilla kunnon hieronnalla ja ankaralla kemiallisella sodalla, mutta toivottavasti tilanne helpottuu maaliskuussa, kun (pare olis) asfaltti alkaa taas näkyä ja juoksua varten ei tarvitse pistää jalkaan kenkiä, jotka tuhoaisivat minkä tahansa parketin alle minuutissa.

Loka-, marras- ja tammikuun tilastot saa kurkkia, jos haluaa vertailla. Joulukuussa ei pahemmin tilastoitavaa ollut, mutta on siitä mainittu syksyn 2010 yhteenvedossa.

Tammikuun saldo

Tammikuussa homma pyörähti taas käyntiin. Rauhallinen alku pysyi rauhallisena ja homma kiihtyi hyvää vauhtia loppua kohden. Näin sen pitikin mennä, tosin en odottanut, että treeniä tulisi näin paljon jo nyt.

Marras- ja lokakuuhun verrattuna tuntimäärä oli aika lailla samoissa, mutta kertoja tuli selvästi enemmän. Tosin nyt yhdistelmiä löytyi enemmän ja kirjasin myös venyttelyt mukaan viime vuoden tilastoinnista poiketen. Hyvää nousukäyrää silti ja omaa mieltä lämmittää ainakin se, että joulukuun keuhkoputkiongelmista palauduttiin tehokkaasti. Ulkona kävin treenaamassa tasan kerran ja siitä meni pohkeet täysin jumiin, kun lumisohjossa juokseminen ei vastannutkaan ihan kesäpäivän hölkkää. Keskisormea vaan talvelle, ainakin näin treenauksen kannalta.

Uinti oli juuri tuosta keuhkoputkiongelmasta johtuen kuningaslaji tammikuussa. Matkat olivat  aiempia keskimäärin hieman lyhyempiä, mitä selittää aamu-uintien tuleminen kuvioihin ja se, että tammikuun alussa uinti oli ainoa laji, jota uskalsi edes hieman lähellä täystehoja. Kaksi kertaa uintikeikka päättyi tosin jo kilometrin hujakoilla, kun pohjekrampit tulivat mukaan altaaseen. Tuota sitten pitäisi yrittää korjata, on tuo kramppailu sen verran turhauttavaa.

Helmikuussa on vähemmän päiviä, mutta tuo pitäisi ylittää aika kovaakin. Jos keli sallii, hiihto pääsee hyvän alun ja äkkiromahduksen jälkeen takaisin ohjelmaan ja jos vaikka kaikki lumet sulaisivat nythetiäkkiä, niin voisi juostakin sellaisia 20km lenkkejä. Juoksumatolla tuo on vaan niin käsittämättömän tylsää, että sitä tekee väkisinkin mieli vältellä.

Marraskuun treenisaldo

Toinen lähestulkoon ehjä kuukausi putkeen. Yhden treenin tosin jätin väliin orastavan flunssan takia, mutta onneksi flunssa väistyi ja homma sai jatkua normaalina. Tilastollisesti taisi tosin olla yksi kylmimmistä marraskuista todella pitkään aikaan.

Lokakuuhun erona se, että aikaisin tullut talvi pysäytti pyöräilyn täysin ja korvaavana lajina on kuntosalillla jököttävät kuntopyörät yhdistettynä juoksumattoon ja soutulaitteeseen. Eksoottisimpana lajina ensimmäiset hiihdot pitkään aikaan. Siis viimeisen 18 vuoden aikana on tullut oltua ladulla ehkä kahdesti, joten voidaan helposti puhua eksoottisesta lajista, vaikka Suomessa treenataankin.

• 28 eri treeniä, yhteensä 22 tuntia
• 71km juoksua, 40km vähemmän kuin lokakuussa
• Uintia tuli mittariin 10,7km, noin 45% enemmän kuin lokakuussa.Tuo on yhteensä 428 altaanmittaa. Jos pohjakaakeli on keskimäärin 13cm pitkä, olen nähnyt niitä marraskuussa noin 82307. Tuon luvun voinee kertoa noin kahdeksalla, kun niitä on kuitenkin rinnakkain.
• Uinti 25 metrin altaassa ei ole kovin mielenkiintoista

Joulukuussa siis jatketaan peruskunnon kohotusta hiihdon, juoksun, sulkapallon ja kuntolaitteiden voimin. Luvassa myös kehonkoostumusmittausta, ehkä myös kattavampaa kuntotestiä.