Myönnettävä se on: en ole ikinä liikkunut ja hikoillut yhtä paljon kuin vuonna 2011. Mitään Rocky-tason itsensäylittämistä en silti jostain syystä koe tempaisseeni, vaikka listaan kuuluikin ensimmäinen puolimaraton, puolitriathlon, Tour De Helsinki (140km), klo 5:30 juostu Unikeon lenkki (10km, 41:32) ja naurettava määrä hyviä ja vähemmän hyviä treenejä. Onhan noissa ylpeiltävää, mutta jostain syystä tuntuu, että homma jäi kesken; tänä vuonna on sitten parannettava noiden suoritusten aikoja, vauhteja jne. Saas nähdä.
Heiaheia väittää, että urheilin 308 kertaa ja 216 tuntia. Eli palttiarallaa 35min päivässä joka päivä. Uskoakseni pääsin siis jopa helpommalla kuin edellisessä projektissa, 365 valokuvan ottamisessa 365 päivän aikana, jolloin tuhrasin varmaan noin tunnin per päivä saadakseni sen projektin valmiiksi.
 |
| klikkaa kuva isommaksi (kuukausitilasto) |
Hieman pienempiin osiin purettuna tuntimäärä kasvoi kesää kohden kuukausittain ja lähti laskuun taas syksyn tultua. Ihan loogista, keväällä into nostattaa kuntoa oli melkoinen, kun lumet sulivat ja sai uuden fillarin alle jne. Syksyllä oli melkoisia motivaatio-ongelmia, kun kelit rajoittivat treenejä rajusti ja muutenkin ensi kesä vaikuttaa jotenkin liian kaukaiselta, että juuri nyt jaksaisi rehkiä hirveästi. Tai siis nyt tammikuussa jaksanee taas paremmin, treeni muuttuu hieman punttipainoitteisemmaksi maaliskuuhun asti ja sitten pääseekin taas pyöräilemään ja juoksemaan valoisalla. Eli julistettakoon se tässä: ensi kesän triathlonin puolimatkan tavoiteaika on 5h ja sen takia keväällä tullee joskus hiki.
Näillä mennään, tuohon tavoiteaikaan julistetaan tammikuussa vielä pieni täky, jolla motivaatio sen saavuttamiseen on taas asteen helpompi hakea. 2012 pitäisi siis ylittää itseni rajoilta, joiden saavuttaminen ylipäätään vaati melkoista itsensäylittämistä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
