Testauksen takia - osa I

Teknologia on erinomainen tekosyy harrastaa urheilua, mutta yhtään vähäisempään osaan ei kannata tiputtaa eri testausten merkitystä motivaatioon. Testaukset on tässä hommassa jääneet lähes nollaan, ainoa vertailukelpoinen tulos mistään on 3100m Cooper viime talvelta. Eikä sekään oikeastaan ole kovin vertailukelpoinen, koska vedin sen juoksumatolla. Eli tässä ollaan ja jotain pitää tehdä.

Yllätyslahjana valtiolta tuli Suomimies seikkailee -kiertue, jossa suomalaisille yritetään ihan oikeasti todistaa, että keskiverto tallaaja on huonossa kunnossa, ylipainoinen ja todennäköisesti liian aikaisin eläkkeellä, ellei jotain tehdä. En usko kuuluvani edelliseen kuvaukseen, mutta koska tuo kiertue tarjoaa veloituksetta mahiksen tehdä itselleen pientä standardoitua testausta, niin minä tykkään.

Sama testi olisi pitänyt hoitaa ehdottomasti jo aloittaessa. Tai edes tammikuussa. Mutta koska en tehnyt, niin tässä on sitten hieman epäreilu kiritilanne seuraavaa testausta ajatellen. Viime elokuusta kunnonkohotus oli hieman helpompaa lähtötilanne huomioiden, mutta ei tämäkään ajankohta tosiaan kehitystä sulje pois. Päinvastoin, jotkin tulokset jopa hieman yllättivät minut.

Testauksessa tuli testattua kestävyyskuntoa, kehon koostumusta ja puristusvoimaa. Noiden lisäksi testautin keuhkoni, joten jossain määrin kattavasta testistä voitaneen puhua.

Kehon koostumus:

Pituuden ollessa 183cm, painon näyttäessä testitilanteessa 80,8kg (päällysvaatteet päällä) ja sähkön virratessa pitkin kroppaa, tuli hassun näköisestä kojeesta ulos seuraavat tulokset:

Kehonkoostumusmittauksen tulokset
klikkaa isommaksi

Painoindeksi 24,1
Vyötärön ympärys 81 cm
Rasvaprosentti 17,2 %
Lihasmassa 38,2 kg
Viskeraalirasva (VFA) 80,5
Kuntoluokka: 3 (asteikolla 1-5)

Hieman yllätyin tuosta rasvaprosentista, koska se oli jotain tuon suuntaista jo pari vuotta sitten. Mutta silloin urheilulajina oli V-divarin futis, jossa urheilun osuus itse suorituksesta on hieman nykyistä lajivalintaa pienempi. Erityisen outona pidin keskivartalon rasvaindeksiä (159%), mikä ei kyllä ainakaan selitä sitä, miksi kaikki housuni ovat nykyään liian suuria minulle. Ilmeisesti kauneuden lisäksi myös rasvaprosentti on kovin sisäistä.

No, tiputetaan hieman. 24-vuotiaana rasvaprosentti oli 13%, joten kokeillaan tavoitella vaikka sitä. Muihin on paha sanoa hirveästi mitään, joten otan paperin lapaseen ja käyn konsultoimassa jotain minua fiksumpaa.

Kestävyyskunto ja keuhkotilavuusmittaus:

Testitulosten yhteenveto.
Klikkaa isommaksi

Mittauskeinona oli Polarin Ownindex-palvelu, jonka lyhyet speksit lukaista vaikka tästä linkistä. Sain luvuksi 53, mikä tarkoittaa asteikolla 1-7 arvosanaa 6. Eli "hyvin hyvä", kuten paperissa sujuvasti sanaillaan. Polarin sivuilta löytyy myös asteikko selittämään tuota lukemaa, eli en ollut kovinkaan kaukana maksimista. Se lienee hyvä asia näin kestävyysurheilumielessä. 

Tuon mittauksen lisäksi kävin puhaltamassa pieneen pahvitorveen ja sain keuhkotilavuudeksi 5,54 litraa sekunnissa. Tuo on 113% omasta viitearvosta ja keuhkojen "ikä" olisi noin 20. Paljon kivempi luku kuin joulukuussa todettu 84-vuotiaan keuhkovoima.

Kuntoindeksi:

Asteikon ollessa -5 - +5, sain arvokseni 2,12, mikä on hyvän puolella. Eli todennäköisesti keskikuntoisen paremmalla puolella ollaan, mikä on ihan palkitseva tieto vuoden treenien jälkeen. Tästä toki pitää tietenkin skarpata vielä, koska nyt kun tämä on analysoitu, niin ei toivoakaan, että kilpailuhenkisyyteni jättäisi asian tähän.

Tämä oli siis hyvä päänavaus testauksille. Rasitustesti pitäisi vielä tehdä ja katsella, mihin sitä oikeasti pystyy sykkeiden jne. osalta. Siitä lisää joskus syksyllä, kunhan jaksan asialle tehdä jotain. 

Teknistä hifistelyä, vol x: kisan liveseuranta

On tuossa intervallitreenauksessa jäänyt pari juttua tekemättä, niin keksitään hätäpäissään tähän väliin joku teksti. Pyöräilyyn tosin löysin hienon intervallitreenin, joten siitä sitten lisää piakkoin.

Sunnuntaina järjestään Tour de Helsinki, eli Helsingin lähipitäjien tutkailukilpailu. Reittiä on 140km verran, eli reilusti pidempään kuin olen ikinä kerralla polkenut. Ei tunnu missään, aion silti paukuttaa kisan melkoisella aikatavoitteella läpi. Eli kun kerran peesaus on sallittua, niin katsotaan, miten kauan jaksaa 35km/h vauhtia. Jos ei koko matkaa, niin mennään sitten hiljempaa. Teoriassa tuo ei ole edes paha vauhti, kun ajattelin ihan rehellisesti antaa muiden halkoa sitä tuulta, mutta käytännössä se voi sitten osoittautua joksikin aivan muuksi, joten parempi huudella ennakkoon ja hävetä jälkikäteen kuin lähteä pelkäämään.

Mutta koska tämä jäi triathlonilla tekemättä, niin pilotoidaan sitä sitten tässä: kisaa voi seurata minun osaltani suoraan Endomondon sivuilta. Tästä linkistä pääsee kyttäilemään suoraan minun profiiliani ja sieltä tiettävästi myös näkee, miten kisa etenee. En ole täysin varma, en ole koskaan itse testannut, mutta olen parin kaverin etenemistä joskus seurannut. Lisäbonarina tuonne voisi kirjoittaa tsemppilauseita, jotka sitten saisin korvaani huonosti äännettynä, mutta älkää vaivautuko: kännykkä on varustepussissa piilossa, eivätkä kuulokkeet ole päässä kiinni. Reitin varrelle voi toki käydä viemässä kannustavia piikkimattoja ja muuta mukavaa.

Livelähetys kisamatkan etenemisestä alkaa siis sunnuntaina 4.9. klo 11.00 ja jatkuu siitä sitten joidenkin tuntien ajan. En minä siellä ajatellut koko päivää viipyä, kun syyskuussa on kuitenkin jo kylmä jne. Jos sataa vettä, niin pidän oikeuden kiroilla koko matkan ajan.

Teknologian takia, osa II

Syksyllä kirjoitin, miten jännää ja hauskaa on, kun teknologiasta ja eri nettipalveluista on ihan oikeasti apua treenaukseen. Syksyllä käytössä oli suhteellisen uutena tuttavuutena Heiaheia-palvelu, joka on nytkin ahkerassa käytössä ja Heiaheian viimeisimmät kirjaukset näkyvät tuossa sivupalkissa lähes reaaliajassa. Sports Tracker on jäänyt talven myötä pienemmälle käytölle, kun tuo joulukuun keuhkoputkiruljanssi opetti pysymään suosiolla sisätiloissa. Kevään pyörä- ja juoksulenkeille tuo tosin pääsee taas uusiokäyttöön.

Vanha tuttu sykemittarikin oli löytänyt itsensä ranteeseeni lokakuun aikana ja pienistä puutteistaan huolimatta tuo Soneran joululahja vuosituhannen vaihteen alkupuolelta oli todellinen kultakimpale syksyn treeneihin. Juoksuvauhti sai selkeät ohjenuorat syketasoista ja se teki sen, mitä sen pitääkin. Rauhoitti menoa tai tarvittaessa potki lisävauhtia ilman, että kukaan ulkopuolinen urputtaa pään vieressä. Mahtavaa, mutta kaiken hyvän päättyessä joskus, päättyi tuon laitteen elämänkaari viime viikolla. 

Nyt kalustoa tuon sykemittarin osalta on siis hieman päivitetty ja homma lähti heti lapasesta. M&M Kuntotalon Silver-asiakkaana sain Suunnon M5-mallista 30% alennusta ja ainakin käyttäjäkokemuksena on tuo päivitetty sykemittari rakkautta ensihikoilulla. Viimeinkin keskisyke ja maksimisyke jäävät muistiin ja kellon voi unohtaa ranteeseen myös suihkussa. Jos pitäisi laihtua tai kuntoa tsemppailla, niin tuo kello ohjeistaisi treeniin ja muistuttelisi aina, jos laiskottelee tai keulii treenin osalta. Uintiin tuo ei tosin kelpaa suoraan, koska vedessä kellon ja rintanauhan yhteys pätkii, mutta tarvittaessa Suunnolta voi ostaa Memory Belt -sykevyön, joka tallentaa sykkeen rintanauhaan. Suunnon omista palveluista löytyy Movescount-palvelu, johon voi halutessaan latailla omia treenitietojaan, mutta kuntosalipuolelle kehitetty Suunto Fitness Solution yllätti todella puun takaa. Salilla ollessani siis jopa seinät tarkkailevat menoani ja koko salilla liikkuessani sykkeeni tallentuu Suunnon palveluun.

Klikkaa isommaksi

Torstaina kävin hieman siirtelemässä painoja, nollasin mittarin välissä ja poljin kuntopyörää vielä tovin. Ennen kuin ehdin kotiin posteja lukemaan, oli sähköpostissa yksityiskohtainen raportti kummastakin harjoitteesta ja jos Windows olisi käytössä, voisi tuon treeniraportin ladata suoraan Suunnon omaan training-ohjelmaan. Asiaa. Lisäbonarina tuo härpäke vertailee kuntoilua edellisiin käynteihin ja tekee niistä ilmeisesti jonkinlaisen kootun palautteen. Lisälisäbonarina palvelu vie pian raportit suoraan tuohon Movescount-palveluun. Sen hyöty tosin jäi vielä auki, mutta Heiaheialle löytyi varteenotettava kilpailija. Talven ollessa todella vahvasti sisäurheilupainotteinen, olisi tämä palvelu ollut tervetullut jo tammikuussa. No, kelpaa näinkin.

Toki tässä kaikessa riittäisi Excel, mutta ei näistä vempaimista ainakaan haittaa ole. Heiaheiassa näkee kavereidenkin ylisuorittamisen (terkkuja Juholle, prkl) ja kun koko paketti motivoi, kannustaa ja raportoi samalla, niin kai tästä on pakko hieman iloita. Lisää teknologiakäppyröitä on luvassa, kun raahaan itseni kuntotesteihin mittailemaan vähän kaikkea. Siitä sitten erilliset raportit, luonnollisesti.

Teknologian takia

Hyvänä tekosyynä urheilulle voitaneen pitää myös teknologiaa. Vaikka en alalta mitään oikeastaan osaakaan, niin täytyy myöntää, että pieni teknofriikki minunkin sisälläni innostuu kaikesta jännästä. Etenkin, jos se liittyy siihen, mitä itse teen. Ja rehellisesti sanoen, on se nyt helpottanut kaikkea. Ja toimii näppäränä motivaattorina, kun rehdisti voi kännykästä ja tietokoneen näytöltä todeta laiskotelleensa ilman oman mielipiteen surkeaa puolueellisuutta.

Ensimmäisenä kuvioon änki Heiaheia-palvelu. Nerokas, mutta kovin simppeli paketti treenipäiväkirjan pitämiselle. Ensimmäinen kirjaus tuli jo kesäkuussa, kun kävin sen kerran kesässä salilla ja noin 4km lenkillä. 4km lenkki ilman mitään syytä tuntuu tyhmemmältä kuin 15km lenkki 9kk päässä siintävää triathlonia varten, joten oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Elokuun lopussa tuo Heiaheia-tilini siis oikeasti aktivoitui, nyt sieltä näkee yhdellä silmäyksellä viikottaiset treenimäärät, kokonaistreenimäärät lajeittain, saa seurattua viikon treenitavoitetta (kertaa tai tuntia) jne. Vielä tuotakin palvelua saisi kehittää, esim. kuukausikohtaiset vertailut eivät löydy kovin helposti. Tai ollenkaan.

Toisena kuvioihin tuli se uusi lempilapsi, Nokian Sports Tracker. GPS:llä viritettyihin nokialaisiin saa ilmaissoftana myös Sports Trackerin, joka siis mittaa kuljetun matkan, nopeuden, keskivauhdit, askeleet ja lisätoimintona myös pulssin. Tätä varten pitäisi tosin olla tietty Polarin sykevyö, joka maksaa Sports Trackerin kaupassa noin 70€. Kauppaan jäi, kun mukana ei tule edes kelloa. Näppäräähän tuo olisi, mutta yksi ainoa yhteensopiva vyö ei nyt palvele ketään.

Nettiportaalissa kaikki treenit löytyvät lajeittain, aikajärjestyksessä ja hienoissa väreissä löytyvissä käppyröissä. Pientä heittoa tarkkuudessa tosin on, matka heittää alle 5%, mutta heitto on niin pientä, ettei se häiritse. Kunhan on käppyröitä ja näkee hieman, miten kukin pyörälenkki meni suhteessa edellisiin pyörälenkkeihin. Samalla tallentuvat myös reitit kartalle, eli myös muilta käyttäjiltä saa käydä varastamassa vihjeitä, jos reittivalinnoissa tulee mielikuvituksen osalta ongelmia. Turun ympäristön pyöräteille pisteet, niin moneen suuntaan pääsee niin vaivattomasti.

Ranteesta löytyy myös noin kahdeksan vuotta vanha, Soneran joulukampanjana saatu sykemittari. Miinuksina ominaisuuksien puute, eli maksimi- tai keskipulssia ei saa talteen. Plussana se, että näkee edes sen, miten kovaa juostessa oikeasti mennään. Tapana kun on juosta liian kovaa, kunnes matka loppuu surulliseen läähätykseen. Nyt jo ollaan oikeilla jäljillä tuon korjaamisessa.

Eli lopputulemana ei tässäkään ole hieman parantunut kunto, vaan siitä todisteena löytyvät käppyrät. Hurraa teknologialle!