Helmikuun saldo

Helmikuussa homma hieman tökki, kuten tuli täälläkin päristyä. Pohkeet kiristelivät ennätystasolla ja palautuminen ei meinannut onnistua ollenkaan. Tuloksena tästä jouduttiin vähentämään uinteja ja juoksussakin otettiin hieman maltillisemmin. Tosin nyt mukaan tulivat taas ulkojuoksut, mikä oli pääkopalle parasta lääkettä. Vielä, kun tuo lumi sulaisi ja illallakin saisi juosta valoisaan aikaan, niin ollaan lähellä parempaa elämää.

Treenejä piristämään tuli umpihankikävely, mikä olikin parasta treeniä koko talvena. Syke pysyi kiltisti verrattain korkealla, aurinkoisena pakkaspäivänä kävely polvenkorkuisessa hangessa oli todella lystiä ja lisäbonarina tutustuin itselleni täysin uusiin maisemiin. Esim. tämä kuva tuli otettua hankikävelyn loppuvaiheilla. 

Mutta tosiaan: Heiaheia säälimättömästi raportoi pienestä kokonaistreenimäärän laskusta ja lopputuloksena siis:

• 31 treeniä, yht. 18 tuntia
• uintia surulliset 2km, sekin piti vetää pelkkiä käsiä käyttäen
• Cooperin testissä iloiset 3100m. Uusi henk.koht. ennätys

Ei kai tästä voi kuin hieman parantaa. Pohkeiden kireys on hieman helpottanut parilla kunnon hieronnalla ja ankaralla kemiallisella sodalla, mutta toivottavasti tilanne helpottuu maaliskuussa, kun (pare olis) asfaltti alkaa taas näkyä ja juoksua varten ei tarvitse pistää jalkaan kenkiä, jotka tuhoaisivat minkä tahansa parketin alle minuutissa.

Loka-, marras- ja tammikuun tilastot saa kurkkia, jos haluaa vertailla. Joulukuussa ei pahemmin tilastoitavaa ollut, mutta on siitä mainittu syksyn 2010 yhteenvedossa.