Pohkeet myytävänä

Olen aiemminkin maininnut, miten olen jostain perinyt jatkuvasti jumittavat pohkeet. En tiedä, mistä nyt tuulee, mutta nyt nämä pirulaiset tekevät elämän ihan oikeasti vaikeammaksi. Toinen viikko putkeen pitää hieman rauhoitella treeniä, kun pelkkä nilkan ojentaminen johtaa neljännen asteen suonenvetoon. Vasen ja oikea ovat ihan yhtä jumissa, toisinaan toinen kestää nilkan ojentamista kramppaamatta yli 3sek, useimmiten ei.

Julmaksi homma meni viimeistään hieronnassa. Yksi elämäni väkivaltaisimmista 30min jaksoista olisi voinut päättyä siihen, että lyön takaisin ihan vain itsepuolustustarkoituksessa. Itsehillinnällä pääsin voittoon, mutta pohjeongelma ei poistunut ja ihmettely jatkuu. Venyttely on todella perusteellista ja magnesiumin saanti on ollut turvattuna. Tai oli, kunnes herra Internet hyppäsi silmille tätä kirjoittaessa.

Apteekista ostetut 350mg magnesiumit olivat päiväannoksen ylärajalla, mutta kiltti ja kaupallinen apteekkari ei joko tiennyt tai ei viitsinyt mainita eri magnesiumyhdisteiden eroista, vaikka ihan tarkoituksenhakuisesti kysyin asiasta. Magnesiumyhdisteiden toinen osapuoli on usein oksidi, sitraatti, aminohappokelaatti tai aspartaatti. Lukion kemiasta on tätä kirjoittaessa noin 12 vuotta, joten teknisesti tuo ei sano mitään. Mutta tämä pisti silmään:

"Mg oxide supplementation resulted in no differences compared to placebo." (lähde)

Ja tietenkin tuossa kaapin apteekkipurkissa lukee kyljessä MgO. Kiitti nappuloista, oksidiyhdistelmästä noin 96 % menee täysin susille ja parhaimmin elimistöön imeytyy kidevedetön sitraatti. Magnesiumoksidi on edullisinta tuottaa ja se sopii helposti "yksi nappi päivässä" -periaatteeseen. Keskisormea lääketehtaille ja apteekeille sen myynnistä siis. En tiedä, ketä tässä tulee mainostettua, mutta ainakin vaihtoehtotuotteita pitäisi löytyä. Samalta sivulta löytyy myös tutkimustietoa tuosta magnesiumyhdisteiden eroista. (edit: joskin tuotesivuilta löytyvään tutkimustietoon pitää aina suhtautua hieman varauksella) Tästä hyvästä ko. apteekkiin lähtee myös palaute siitä, että minulle myytiin jauhopurkki.

Liika-annostuksenkin riski on ilmeisesti kovin alhainen, mutta äkkisellä googlailulla selviää ainakin se, että urheilijoilla magnesiumin puutetilat ovat yhtä yleisiä kuin suomalaisilla on d-vitamiinin puutetila. Lopputulemana on kramppeja sitten eri lihaksissa, minulla näemmä kaikki keskittyy pohkeisiin. Ruoasta toki tulee osansa ja viljatuotteet, kasvit ja kahvi (!) tuovat pääosan päiväannoksesta. Täysviljatuotteilla pääsee jo selvästi pidemmälle, pitänee lisätä taas niiden osuutta.

Sinänsä turhauttavaa havaita, että näitä puutostiloja puskee vasemmalta ja oikealta, mutta yhtä rohkaisevaa huomata, että vielä asian voi korvata. Lähdetään kokeilemaan, jos tuosta magnesiumsitraatista on iloa ravintolisänä. Raportoidaan myöhemmin, jos voin kävellä normivauhtia ilman pelkoa suonenvedosta pohkeessa.