Kramppien alkulähteillä

Samaa vanhaa toistaen: pohkeet kramppaavat tätä kirjoittaessakin. Neuvoa on kyselty, venyttelyä on lisätty entisestään ja itse asiassa kaikki kliseet on käyty läpi. Noituuteen en vielä ole tukeutunut, tosin vapaaehtoiset noidat ja shamaanitkin ovat olleet vähissä.

Ongelma on siis vieläkin kovin selvä. Kaikkien muiden lihasten ollessa kunnossa, pohkeet keräävät kaiken huomion ja kramppailevat oikeastaan ihan milloin haluavat. Juostessa ne tosin usein vain pistävät ja osoittavat lievää kireyttä, mutta juoksulenkki ei ole muistaakseni ikinä tyssännyt suonenvetoon pohkeessa. Nyt istun siis sohvalla ja jos ojennan nilkkani (kumpi tahansa), popsahtaa sen jalan pohkeeseen suonenveto noin kolmessa sekunnissa.

Yhtenä vinkkinä tuli laboratoriokäynti; jos pohkeiden krampit johtuvat huonosta aineenvaihdunnasta pohkeissa, voisi se selvitä tuolla. En ole vielä varannut aikaa, mutta harkitsen sitä koko ajan kovemmin. Ei tässä kestä pää.

Toisena vinkkinä lopetin Googlen käytön liian mutu-pohjaisen kommentoinnin rienaamana ja siirryin suoraan tieteen kimppuun. British Journal of Sports Medicine on vähintäänkin haastavaa luettavaa ajoittain, mutta löytyy sieltä ainakin tekstiä. Esimerkiksi tämä artikkeli vihjaa siitä, että urheilijoiden krampit eivät johdu painotetusti väärästä suolotasapainosta, vaan liian kovasta ja epäsopivasta treenistä. Eli teoriassa en saisi juosta nykyistä lenkkivauhtia, päinvastoin. Paha tuosta sanoa, helmi- ja maaliskuu on mennyt palautellessa ja silti krampit ovat ja pysyvät. Toisaalta lenkkini ovat olleet varsin reipasvauhtisia silloin harvoin, kun niille on jaksanut lähteä. Pitää ehkä kokeilla hidasta lenkkiä ja katsoa, mitä jalat siihen sanovat. Ongelmana hitaassa lenkkivauhdissa on tuo askeleen laatu, väkisinkin kolisee kantapäät maahan, kun yrittää hidastaa menoa.

Tämä artikkeli vahvistaa taas sitä ajattelua, että kreatiini ehkäisisi kramppeja tehokkaasti pienentämällä sykettä ja hieneritystä. Ei tiedä, pitänee kokeilla. Kreatiini itse asiassa on niitä harvoja mössöjä, joita en vielä (tietoisesti) kehooni tunge. Tilaus Vegetukkuun lähti ennen kuin ehdin edes itse asiassa miettiä asiaa. Taidan olla hieman helppo saalis ravintoasioissa. (HUOMHUOM! Kreatiinia ei saa nauttia yhtäjaksoisesti, vaan esim. 4 vko:n kuuri aina treenauksen jälkeen ja yhtä pitkä tauko on hyvä rytmi. Muuten voi vetää miinuksen puolelle senkin nauttiminen)

Tämä artikkeli taas painottaa treenin ja juoksualustan tärkeyttä. Nyt tuli isohko ikävä etelän aurinkoon ja pehmeille hiekkarannoille. Pitänee muuttaa Yyteriin asumaan kesäksi, jos pehmeä hiekka oikeasti vaikuttaa merkittävimmin juoksukunnon ja lihastoimivuuden kehittymiseen.

Lupaavimpana artikkelina löyty tärinähoidon positiiviset vaikutukset lihaskipuihin. Kuntosaliltani tuo löytyy, pitänee vaan ihan oikeasti ruveta käyttämään sitä johdonmukaisesti.  Tai ainakin kokeilla, jos käytön lisääminen johtaa johonkin mukavaan. Toistaiseksi satunnaiset pilottikokeiluni ovat ainakin olleet varsin miellyttäviä kokemuksia.

Tämä vähän vähemmän tieteellinen artikkeli Kuntoplussassa antaa lisäksi kymmenen vinkkiä palautumiseen ja vain akupunktio on kokeilematta pohjehuollossa. Ei auttanut tuokaan.

Kuten tekstin hyvästä rakentelusta siis selviää, minulla ei ole käryäkään, mikä tai missä homman ydin on. Jalkaongelmiin erikoistuneet fysioterapeutit olivat ihmeissään vaivojeni edessä ja ohjasivat urheilulääkärille ja laboratorioon. Onko jostain mahdollista ostaa pohjeimplantteja ja lahjoittaa nämä vanhat vaikka pois?

edit: joltain mutu-forumilta bongasin vinkin siitä, että pitäisi ruveta poimimaan tavaroita lattialta pelkkiä varpaita käyttäen, koska sen pitäisi ilmeisesti aktivoida ja rentouttaa pohkeita. Näillä varpailla tuo on helppoa, eli pitänee tuotakin kokeilla.

p.s. pahoittelut linkkien isosta määrästä. Muuten tämä teksti olisi lävähtänyt ylimittaiseksi.