lauantai 2. heinäkuuta 2011

Lämmittelyjuoksut takana

Helppo lähtöasetelma: ikinä en ole (ehkä) juossut yli 21km matkaa, hellettä oli tarjolla +29°C ja miehisen huutelun johdosta tavoiteaika piti läiskiä 1:40 tuntumaan. Mutta koska elämä on yllytystä, niin tätähän ei lähdetty perumaan. Ja itse asiassa loistavaa, että oli tavoiteaika, muuten helle olisi ollut syy löysäillä ja tämäkin kokemus olisi ollut tarpeettoman pehmeä.

Loppuaika asettui hienoisena pettymyksenä aikaan 1:47:28, mutta koska kestin 1:40:00 vauhtia aika tarkkaan tasan 8km, niin 8-11km kohdalla koettu välikuolema huomioon ottaen, voidaan puhua jo hyvästä ajasta. Kympin kohdalla kello näytti 49min, sitten iski läheltä piti -tilanne oksennuksen kanssa, oikeastaan mikään ei ollut hauskaa ja oltiin aika lähellä sitä, että olisin himmaillut 2h pintaan tuonkin hölkän. Kilometrin verran ainakin piti kävellä, kunnes jalat lähtivät rullaamaan taas.

11km kohdalla kuitenkin jalat käynnistyivät taas, motivaatio nousi, kun tajusi, että reilusti alle puolet on enää jäljellä ja miehisen huutelun takia kyseessä oli Blanko-illallisen lisäksi pienimuotoinen kunniakysymys, niin homma piti vetää loppuun asti. Syke oli ensimmäiset 8km koko ajan yli 170 ja kun sillä sykkeellä pääsi noinkin pitkälle noinkin vauhdikkaasti, niin loppumatkakin piti vetää tuolla pulssilla. Viimeinen kymppi menikin tod.näk. (unohdin katsoa) nopeammin kuin eka, rytmi oli kondiksessa ja viimeisen kilsan aikana juostu spurtti pelasti minulle lammaspastat. Loppupeleissä jäi 90 sekunnin päähän tuokin veto, läheltä piti siis.

All in all, Blanko-illallinen tuli lunastettua, juoksija sai hienon oppitunnin juoksun rytmittämisestä ja koska helteestä ei voi ikinä sanoa mitään pahaa, niin kelikin oli aivan mahtava. Pojot tälle, vaikka jalat eivät nyt ihan samaa mieltä kaikesta olekaan.

Kiitän:
  • vesipisteitä, vaikka suurin osa vedestä menikin suihkutarkoitukseen
  • hyvää ennakkoyllytystä, ilman sitä olisin luovuttanut jo puolivälissä tuon vauhdin suhteen
  • energiageelejä, niiden todellinen vaikutus oli varmasti pienempi kuin psykologinen
  • upeita järjestelyjä
  • pohkeita, ensimmäinen kramppioire tuli vasta viimeisen kilometrin sprintissä
  • Asicsin kenkiä, tuskin olisi onnistunut vanhoilla popoilla
Moitin:
  • liian myöhäistä aamupalaa, maha keinui turhan paljon juoksussa
  • tuulta, jota ei näkynyt kuin vasta paluumatkalla, jolloin se oli jo vastatuuli
  • Ruissalossa oli liian vähän vesipisteitä tälle kelille, onneksi oli pari tippaa omia juomia mukana
Mitä tuli opittua:
  • turha toivoa Joroisilla hirveästi alle 2h aikaa, jos tämä oli jo näin kiven takana
  • juoksun rytmitykseen saatiin ainakin tärkeää oppia, olisin varmasti Joroisillakin yrittänyt lähteä liian reippaasti liikkeelle
  • voisi opetella tuota tankkausta hieman, ei nyt mennyt ihan putkeen

    Ei kommentteja:

    Lähetä kommentti