maanantai 4. heinäkuuta 2011

OMG, what to wear?

Heräsin tähänkin ongelmaan mahtavan ajoissa; eli miten tuo triathlonin pukeutumispuoli pitää oikeasti hoitaa siten, että homma toimii ilman ongelmia. Jos nyt lähdetään ongelmasta etenemään, niin nämä pitänee ottaa huomioon:

a) uinnissa vaatteet kastuvat
b) pyöräilyssä tulee p**se kipeäksi, jos yrittää juoksushortseissa rimpuilla 90km
c) juostessa liian kireä vaatetus lisää ongelmia, varsinkin, jos on hellettä ja liiallisuuksiin pehmustetuilla housuilla on hassua juosta.

Ongelmaahan ei olisi, jos jaksaisin pistää 150-200€ triathlonpukuun ja toisen mokoman uintikelvolliseen märkäpukuun. En pistä, joten ratkotaan (yritetään edes) ongelmaa nykyisillä varusteilla
  • lyhyt märkäpuku, joustavuus kohdillaan, mutta kelluu "kohtalaisesti"
  • pitkä märkäpuku, joustavuutta kuin teräksessä. Kelluu hemmetin hyvin.
  • pyöräilyhousut, mallia lappuhaalarit
  • pyöräilypaita, pitkä vetoketju edessä
Yksinkertaisin ratkaisu olisi varmaankin käyttää pyöräilypukua sellaisenaan lyhyen märkäpuvun alla ja vain kuoriutua uinnin jälkeen loppukisaa varten. Puku varmasti kuivuisi matkan aikana, mutta jos on oikeasti paljon hellettä, niin tuo pyöräilyhaalarin ja paidan kombinaatio ei varmasti naurata juostessa.  Jo Paavo Nurmella teki mieli juosta pelkissä kengissä, niin tuo olisi ehkä liikaa.

Eli ratkaisuna päädyin kuitenkin ostamaan henkselittömät housut, mutta niiden valinnassa mentiin sitten (taas) täysin tuurin puolelle. Jupiksen Sporttiblogissa törmäsin kehuvaan arvosteluun De Soto -vaatteiden laadusta, mutta $96 (n. 70€) housuista tuntuu nihkeältä. Toisaalta Suomesta ei "triathlon-sopivia" housuja näemmä löydä ainakaan verkkokaupoista paljonkaan alle satasella. Perkeleen kreikkalaiset, ilman teitä eurolla saisi kaksi dollaria ja tuo De Soto olisi jo ostettu. Wigglestä housuja löytyy läjäpäin ja päädyinkin sitten tilaamaan sieltä Sugoin pöksyt, koska paras ostopäätös syntyy tuurilla. Nuo eivät olleet halvimmat, arvostelut olivat varsin ok jne. Tuskin housut koko kisaa kaataa kuitenkaan, mutta en sitten tilannut hihatonta paitaa samalla. Olisihan se ollut liian helppoa.

En tiedä, miksi tästäkin piti tehdä näin vaikeaa. Saas nähdä, miten ahdistuneita hymyjä aiheutan surffimärkäpuvussani (päätös siitä, kummalla puvulla mennään, on vielä auki) Joroisilla, mutta kun se on testattu vedessä toimivaksi, niin mennään sillä. Onneksi kävin talvella salilla toisin kuin kaikki muut kynäniskat, jotka väittävät surffipukuja kankeiksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti