tiistai 22. maaliskuuta 2011

Palautumistaktiikkaa

Nyt alkaa taas löytyä se mojo tähän hommaan. Ei tuolla ulkona vieläkään voi sanoa nauttivansa ulkoilusta, mutta jos pari viikkoa jaksaa juosta matolla ja pyöräillä paikallaan, niin ehkä pian pääsee jo nauttimaan ihan oikeista maisemista.

Helmikuun loppu ja maaliskuun alku varsinkin menivät hieman himmaillessa. Ei kiinnostanut sisäurheilu, ulkourheilu nyt vaan oli (ja on) todella tyhmää tuossa liukkaudessa, ja kun pohkeet olivat kuitenkin remontissa, niin ei tuntunut edes kovin hyvältä idealta lähteä kiusaamaan jalkaparkoja. Ajattelin, että jalat tykkäävät palautumisesta, kun pääsevät lepoon ja onnistuin sitten tämänkin tekemään huonosti. Mahtavaa.

Vaikkei treenin määrä todellakaan ammattilaisurheilijaa vastaa, niin jossain määrin pitänee myös suhteuttaa se siihen, etten ole aiemmin ikinä treenannut tähän malliin. Eli sama asia, kroppa on kovilla tuntimäärien ollessa "pieniäkin" ja palautumiseen pitäisi keskittyä aika lailla kovemmin. Toistaiseksi tosiaan palautuminen on ollut kiltisti vain lepoa, mutta yritin hakea hieman vinkkejä tehokkaampaan palautumiseen. Koski se sitten ruokaa tai mitä tahansa, lisävinkit kelpaavat aina.

Mömmöpuolella ostin jo jouluna itselleni Vegetukusta proteiinia. Naurattaa vieläkin tuo, koska pidin tätä tavaraa salilihaniskojen hommana, mutta ilmeisesti sitä tarvitsee enemmän, kun sitä kerran kuluttaakin. Lisämömmöinä tuli nyt samaisesta kioskista ostettua kreatiinia. Tämä nauratti vielä enemmän, koska pidin tätä jopa enemmän salilihaniskojen aineena kuin proteiinia. Mutta koska tieteellisesti väittivät sen auttavan positiivisesti aineenvaihduntaan myös kestävyysurheilussa, piti se ottaa kokeiluun. Ihme on tavallaan jo tapahtunut, pohje ei kramppaa sohvalla. (Huraa!) Tosin esim. tässä artikkelissa kreatiini ei tuota kenellekään placeboa parempaa vaikutusta. Annoskoko oli tuossa tutkimuksessa hieman omaa pienempi, pitänee tutkia asiaa lisää jatkossa.

Viime tekstissä mainitsemani British Journal of Sports Medicine oli taas ystävä, kun haettiin myös eri fyysisiä palautusmalleja. Ja kas kummaa, taas löytyi lisävinkkejä kuin taikahatusta ja täysin ilmaiseksi. Lähdekritiikin heitin nurkkaan noita lukiessani ja luotan syvästi, ettei tuonne pääse mikä tahansa julkaisu. Joten alla olevat kommentit ovat lähes suoria lainauksia.

1. Kylmä vesi on ystävä. Tämä artikkeli vihjaa, että pyöräilijät palautuivat merkittävästi paremmin hellekautena heidän hengaillessaan lyhyitä aikoja +14°C vedessä palautusaikana. Mikä tahansa järvi siis toimii kesäkuun loppuun asti. Tosin tämä artikkeli ei vedä ihan noin suoraa onnistumisjohtopäätelmää asiasta, vaikka mainitseekin, että 5min kylmässä (<15°C) vedessä aktivoi kroppaa todella paljon.

2. Pelkkä lepo ei ole ystävä. Ammattilaisrugbyäijiä testattiin asiassa ja vaikka fyysinen kulutus on hieman eri luokkaa kuin minulla, olivat tulokset verrattain selviä. Vesijumppa, kompressiovaatteet ja alhaisen intensiteetin liikunta toimivat kaikki merkittävästi paremmin kuin pelkkä himmailu. Koiran kanssa kävely lienee tuota viimeistä, kahta ensimmäistä pitänee vielä kokeilla.

3. Hieronta on verrattain tehotonta. Tämä tuli ainakin itselle yllätyksenä, mutta toisaalta tuossa puhutaan suoraan treenin jälkeisestä hieronnasta. Tässä artikkelissa ollaan pitkälti samoilla linjoilla, mutta artikkelissa puhutaan lähinnä siitä, palautuuko urheilija nopeammin hieronnan ansiosta. En tiedä, onko sillä väliä, mutta minä en hieronnasta luovu. Kiva vaan, kun joku joskus satuttaa ja siitä saa maksaa.

4. Himmailun sijasta meditointia? Eli peruslevon sijaan aktiivinen rentoutumisharjoitus (onpas ristiriitainen konsepti) voi auttaa nopeammassa palautumisessa. Ei tuosta johtopäätöksestä nyt ihan nobelia taida irrota, mutta ainakin itselle kelpaa kyllä selällään makoilu musiikki korvilla treenin jälkeen. Taidan jatkaa harjoituksia sillä saralla.

Nopeasti pääteltynä pitää siis lepopäivinäkin tehdä jotain, ettei ihan homeeseen joudu. Tuota kylmävesihoitoa kokeilisin mielelläni, ellen inhoaisi kylmää vettä niin paljon. Pakko se on kai tottua, ekat ulkoilmauinnit ajattelin tempaista, kun pintavesi Littoisten järvessä on +14°C.

2 kommenttia:

  1. Hyvä, että ongelmasi ovat ratkenneet!

    Et ole miettinyt valmentajan hankkimista itsellesi? Luin aiemmin kuinka paljon saat kuntosalillasi apua, mutta olisiko jonkinlainen valmentaja kuitnkin ratkaisu sinulle?

    Tietotaito sisältää monasti kokemusta vastaavanlaisista asioista joista postissasi kirjoitit...

    VastaaPoista
  2. Ei tässä vielä ihan ongelmatonta elämää eletä, mutta kiva olla kramppaamatta sohvalla.

    Okei, valmentaja rikkoisi välittömästi kaikki ne rajat, joissa homma pysyisi lapasessa. Olishan siitä hyötyä, mutta sitten homma menisi asteen liikaa vakavan puolelle, vaikka valmentaja olisi suoraan Kummelista. Eli kokeillaan toiste, vinkkejä saa toki antaa ihan ilmaiseksi :)

    VastaaPoista