torstai 16. joulukuuta 2010

Pakkotaukoa

Suomen talvi on kaunis ja eksoottinen jne. mutta ei siitä urheiluun mitään oikeaa hyötyä ole. Hiihto toki saatiin mukaan treeniin ja monipuolisuudessaan se on kyllä kunnon kasvatuksen kannalta hyvissä asemissa. Silti, uinti, juoksu ja pyöräily varmasti täyttäisivät kaikki kriteerit kuntopuolelta, joten kyllä tässä pärjäisi, vaikka lämpöä olisikin 20-40°C enemmän kuin nyt.

Eikä tähän mennyt edes kovin kauan: kylmässä urheileminen otti pienen veronsa jo nyt ja nyt kurkussa elää yskä, joka ei näemmä taltu edes levolla. Sairastelu ei oikeasti ole minulla kovin yleistä, mutta olihan se nyt suhteellisen selvä, että kun juoksee, hiihtää ja läähättää pakkasessa, on vastustuskyky kovilla. Ei riittänyt kyvyt tällä kertaa, mutta toivottavasti tämä on talven ainoa flunssaperusteinen treenitauko. Treenaaminen oli jo rutiinia, nautinnollista ja suhteellisen vaivatonta. Nyt saanee taas repiä itsensä kasaan. Onneksi ei ihan nollasta asti, mutta on tästäkin nyt hieman ylimääräistä vaivaa.

Lisäbonarina tietenkin melkein opeteltu ruokailurytmi on hylätty puolivahingossa. Ajattelin vielä helpottaa(?) asioita ja käydä luovuttamassa verta ja tehdä hapenotostakin vielä hieman vaikeampaa.

Kärsivällisyys ei oikein riittäisi tällaiseen jäähdyttelyyn, mutta kai se on pakko. Aikaa on reilusti, eikä tässä nyt ihan alusta tarvitse aloittaa. Sohvalla istuminen on silti tylsää, sanotte, mitä sanotte.

Lisäys 17.12. Lääkäri antoi aika ronskit pelinappulat. Keuhkotoiminta 48% luokassa, keuhkojen 'ikä' 84 vuotta ja kaksi viikkoa lähes täydellistä hengästymiskieltoa. Astmalääkkeet ja antibiootit ruokavalioon. Voi perkele. Eli joulukuun treenit oli tässä, tammikuussa taas uusiksi.

2 kommenttia:

  1. Muista Petri että vaikka tämä on sulle (ilmeisesti?) ensimmäinen treeniin käytettävä talvi Suomessa, niin monet ihmiset ovat sen kummemmin loukkaantumatta/sairastumatta urheilleet Suomessa talvet läpeensä. Eli löytyisikö syy kropan temppuiluun sittenkin peilistä? ;)

    Nimim. useasti Petrin futiskentältä kantanut

    VastaaPoista
  2. Tää on ensimmäinen talvi viiteen vuoteen, kun juoksen tietoisesti ulkona, vaikka on kylmä. Tosin silloinkin vauhti oli pienempää, juoksutiheys harvempaa jne.

    Pointti lienee siinä, että pitänee jatkossa olla kokonaan urheilematta. Terveysongelmat, murtumat ja rasitusvammat ovat olleet nollassa, kun makaa paikallaan. Nyt on lääkitykset kohdallaan (teoriassa), ulkona liikkuminen on kuitenkin vain osa treeniä ja tässä ei tarvitse yrittää kikkailla mitään. Suoraan eteneminen nyt ei voi olla niin vaikeaa.

    Vien tuon peilin ulos, niin siinä näkyy talvea. Päiväntasaajalla tätä ongelmaa ei olisi.

    Nimim. joka kerta ryömin itse pois kentältä, teistä ei ollut kantoapua.

    VastaaPoista