Teknologian takia

Hyvänä tekosyynä urheilulle voitaneen pitää myös teknologiaa. Vaikka en alalta mitään oikeastaan osaakaan, niin täytyy myöntää, että pieni teknofriikki minunkin sisälläni innostuu kaikesta jännästä. Etenkin, jos se liittyy siihen, mitä itse teen. Ja rehellisesti sanoen, on se nyt helpottanut kaikkea. Ja toimii näppäränä motivaattorina, kun rehdisti voi kännykästä ja tietokoneen näytöltä todeta laiskotelleensa ilman oman mielipiteen surkeaa puolueellisuutta.

Ensimmäisenä kuvioon änki Heiaheia-palvelu. Nerokas, mutta kovin simppeli paketti treenipäiväkirjan pitämiselle. Ensimmäinen kirjaus tuli jo kesäkuussa, kun kävin sen kerran kesässä salilla ja noin 4km lenkillä. 4km lenkki ilman mitään syytä tuntuu tyhmemmältä kuin 15km lenkki 9kk päässä siintävää triathlonia varten, joten oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Elokuun lopussa tuo Heiaheia-tilini siis oikeasti aktivoitui, nyt sieltä näkee yhdellä silmäyksellä viikottaiset treenimäärät, kokonaistreenimäärät lajeittain, saa seurattua viikon treenitavoitetta (kertaa tai tuntia) jne. Vielä tuotakin palvelua saisi kehittää, esim. kuukausikohtaiset vertailut eivät löydy kovin helposti. Tai ollenkaan.

Toisena kuvioihin tuli se uusi lempilapsi, Nokian Sports Tracker. GPS:llä viritettyihin nokialaisiin saa ilmaissoftana myös Sports Trackerin, joka siis mittaa kuljetun matkan, nopeuden, keskivauhdit, askeleet ja lisätoimintona myös pulssin. Tätä varten pitäisi tosin olla tietty Polarin sykevyö, joka maksaa Sports Trackerin kaupassa noin 70€. Kauppaan jäi, kun mukana ei tule edes kelloa. Näppäräähän tuo olisi, mutta yksi ainoa yhteensopiva vyö ei nyt palvele ketään.

Nettiportaalissa kaikki treenit löytyvät lajeittain, aikajärjestyksessä ja hienoissa väreissä löytyvissä käppyröissä. Pientä heittoa tarkkuudessa tosin on, matka heittää alle 5%, mutta heitto on niin pientä, ettei se häiritse. Kunhan on käppyröitä ja näkee hieman, miten kukin pyörälenkki meni suhteessa edellisiin pyörälenkkeihin. Samalla tallentuvat myös reitit kartalle, eli myös muilta käyttäjiltä saa käydä varastamassa vihjeitä, jos reittivalinnoissa tulee mielikuvituksen osalta ongelmia. Turun ympäristön pyöräteille pisteet, niin moneen suuntaan pääsee niin vaivattomasti.

Ranteesta löytyy myös noin kahdeksan vuotta vanha, Soneran joulukampanjana saatu sykemittari. Miinuksina ominaisuuksien puute, eli maksimi- tai keskipulssia ei saa talteen. Plussana se, että näkee edes sen, miten kovaa juostessa oikeasti mennään. Tapana kun on juosta liian kovaa, kunnes matka loppuu surulliseen läähätykseen. Nyt jo ollaan oikeilla jäljillä tuon korjaamisessa.

Eli lopputulemana ei tässäkään ole hieman parantunut kunto, vaan siitä todisteena löytyvät käppyrät. Hurraa teknologialle!