Toka kerta

Uima-allas v.2.0 (sunnuntain 12.6. lenkki)

Klassisesti eka kerta meni niin hössöttäessä, että unohdin kirjoittaa puolet asiaan liittyvistä jutuista. Eli vaikka onkin varmasti kiva lukea, mitä minä tein väärin ja mistä kärsin jälkikäteen, niin pistetään tänne nyt kuitenkin ihan oikeiden ammattilaisten vinkkejä avovesiuintiin.

Youtubesta löytyy raju määrä eri videoita Open Water Swimming -hakusanalla, ja tässä niistä lyhyt kooste, tehdään pitkästä aikaa ihan lista.

1. Uimalasien remmi lakin alle, tämä ihan siitä syystä ettei massalähdössä käy vahingossa niin, että joku repäisee lasit pois päästä. Osumaa tulee joka tapauksessa, mutta uinti ilman laseja on varmasti turhan hankalaa.
2. Suunnistus kuntoon. Aluksi risteilin itsekin täysin tuurilla ja korjasin suuntaani koko ajan, kun yritin etsiä veden tasolla olevaa laituria horisontista. Ei tasan toiminut, mutta laiturin takana oleva poikkeuksellisen korkea kuusi oli helppo bongata täydestäkin vauhdista. Pohjassa ei kulje kivaa sinistä viivaa, joten tuo on oikeasti aika lailla hankalampaa.
3. Tutustu reittiin, eli kyttäile vähintäänkin maalta käsin, miten reitti pääpiirteittäin menee. Toki, jos voit uida reitin läpi, niin aina parempi. Itse en taida jaksaa.
4. Märkäpuvun kanssa saa hidastaa tahtia. Tämä on parasta, koska puvun kanssa liukuminen on niin paljon kevyempää, joten saman vauhdin saa pidemmillä liuillakin, eli pienemmällä räpiköimisellä. Tosin tuo minun surffipukuni on kyllä todella kankea ja ylilämmin, mutta onneksi kaapista löytyy myös lyhythihainen puku, joka on dramaattisesti kevyempi. Pitää vielä testailla, kumman kanssa sitten kisapäivänä järveen päädyn, mutta se on varmaa, että ilman pukua en aio mennä.

Niille raukoille, jotka tulevat myös tänä vuonna ekaa kertaa (puoli)triathlonille mukaan, niin nyt on viimeistään se hetki, kun avovesiuinti pitää ottaa kokeiluun. Yllättävän erilaista, kun 50m välein ei saa kääntyä, suunnistaminen ei olekaan niin helppoa ja (kankean) märkäpuvun myötä olkapäät saa hyvinkin äkkiä täysin jumiin.

Eka kerta

Uima-allas v. 2.0

Tällä kertaa ekan kerran listasta voidaan vetää yli avovesiuinti. Järvivesi lämpeni läheisessä Littoistenjärvessä kuin varkain +20°C tuntumaan ja ekan kerran kolmeen vuoteen sai kiskoa niskaansa vanhan märkäpuvun. Elämän pientä luksusta; märkäpuku päällä ei vaan voi tapahtua huonoja asioita ja tänäänkin tuo tuli todistettua.

Pieni kulttuurishokki tosin oli edessä/ odotettavissa. Näkyvyys pinnan alla riitti omaan olkapäähän asti, aallot keinuttivat aika lailla eri tavalla kuin on sisäaltaassa tottunut ja altaasta tutut pohjekrampit seurasivat tietenkin järveen mukaan. Lisäpisteitä lumpeenlehtiarmeijasta ja kankeasta märkäpuvusta, mutta lopputulemana homma oli vahvasti plussan puolella. Vesi oli lämmintä, märkäpuvussa uintiasento korjasi itse itseään paremman kellunnan ansiosta ja vaikka aallot menivätkin välillä suuhun, niin tämä puuha nousi kerrasta suosikkeihin. Tylsä allas saa tosin jäädä vielä ohjelmistoon lähinnä helpomman järjestettävyytensä ansiosta. 

Kivoja yllätyksiä tällaiset, suosittelen lämpimästi.