Tossuremontti

Kevät on mennyt juoksun osalta enemmän ja vähemmän läskiksi. Pitkiä lenkkejä ei ole kertynyt, (juoksu)jalat ovat olleet lepovuorossa lähes jatkuvasti ja homma on toiminut kuin juna Rantaradalla. Ei hyvä ja nyt homma pitää korjata, kun vielä on edes hieman aikaa. Pahimmillaan siis lenkki jäi kesken 2,5km jälkeen ja kun totesin kävelynkin olevan tarpeettoman kivuliasta, tulin taksilla kotiin. Ei kuulosta ihan terveen urheilijan ratkaisulta.

Kun hommaa piti lähteä rajaamaan, niin kaksi ensimmäistä palikkaa juontaa juoksu/treenitekniikkaan ja toisena sitten tietysti se, mitä pistää jalkaansa, kun lähtee lenkille. Näitä vaivoja ei siis ilmennyt syksyllä, eikä edes liukkaimpia päiviä lukuunottamatta talvella, mutta kevät, lämpö ja uudet tossut nyt sitten johtivat tähän. Toki varmaan myös se, että liukkaan ja pimeän talven jälkeen into lenkeille oli kova. Mutta silti tehot ja matkat jäivät reilusti syksystä, eli jokin meni pieleen.

Juoksulenkkien tekniikasta oli YLE:llä fiksu uutinen, suomalaiset juoksevat liian kovaa. Tavallaan ymmärrän tuon tekstin, teen kaiken niin kuin tuossa kielletään. Mutta tein näin jo syksyllä, miksi jalkani sattuvat sitten nyt näin paljon? No, pistän silti lenkkikierrokset remonttiin ja rupean hieman lukemaan aiheesta ja etsimään vaihtelua lenkkeihin. Ja taas kerran, annan sykemittarin määrätä vauhdin, vaikkei tuo ole koskaan onnistunut aiemminkaan. Nyt aion oikeasti yrittää.

Toisena lääkkeenä siis pistin popot vaihtoon. Adidas sai kenkää ja pienen testikierroksen jälkeen jalkaan asettui lähes Tuhkimon hengessä Asicsin Gel Trainer DS 16 -malli, joka sujahti jalkaan todella luonnollisesti ja alustavien juoksutestien perusteella ainakin tuntuu sopivan myös juoksuun. Askel on pehmennetty mahtavasti ja kun jalka on ihan oikeasti mukavasti kengässä, niin ainakaan vielä jalkavaivoja ei ole ilmennyt ja ylipäätään juokseminen on tuntunut sopivalta. Siis kuten sen tavallaan pitääkin.

Tosin nyt on liian aikaista vielä huudella, mutta ilman Footbalancen muotoiltuja pohjallisiakin, tuo kenkä tuntuu todella paljon miellyttävämmältä kuin aikaisempi Adidas-parini. Sääli, edelliset (blogin otsikon kuvassa) Adidakset palvelivat hamaan loppuun asti mainiosti, mutta nyt annoin tuolle merkille kenkää. Jalkojen ohella menivät hermot.

Näillä eväillä pitäisi nyt viimeistellä lenkkikausi. 2.7. pitää juosta elämäni ensimmäinen puolimaraton  ja luonnollisesti ihan ***vetin kovaa, koska menin tyhmänä lyömään asiasta vetoa. Mutta tuon jälkeen jalat saavat rauhassa palautua tovin, uinti ja fillarointi saavat paikata ja toivottavasti 16.7. ollaan kisaiskussa myös juoksun osalta. Nyt en uskaltaisi moista väittää.